Tulevia konsertteja Volver! Pelimannitalolla 6.4. ja Leena Pyylampi Nikolainsalissa 13.4.

 Volver!- yhtye esittää Astor Piazzollan ja Carlos Gardelin tangoja 6.4. PALOKAN PELIMANNITALOLLA. Konsertti alkaa klo 15.00.
https://www.youtube.com/watch?v=kQaUyuLwUuE

Lämpimästi tervetuloa!


Nikolainsalissa tavataan taas 13.4. jolloin Leena Pyylampi esittää
 LAULUJA LEMMEN VUORISTORADALTA

Taitavan tulkitsijan uusimmassa konsertissa kiidetään lemmen vuoristorataa ylös ja alas; kaipuuta, intohimoa, toivoa ja ikävää, iloa ja pilkettä. Rakkaus ja sensuaalisuus, muistot ja nykyhetki ne elävät meissä kaikissa Ja ne tunteet! Pääosassa ovat laulut Leenan uudelta levyltä /Silitä vielä/ (2013). Laulujen sanat Sirpa Hänninen, sävellykset Leena Pyylampi.
"On ihanata kuljettaa tämmöistä ilosanomaa: levittäkää sylinne, pitäkää ihmistä hyvänä!"
"Kiitos Leena puhuttelevasta, hauskasta ja naisena olemisen riemuja sisältäneestä konsertista." Marjo
---------------------------------------------------------------------------------
SILITÄ VIELÄ -lauluja lemmen vuoristoradalta cd

Jyväskyläläinen laulaja-pianisti, trubaduuri lauluntekijä Leena Pyylampi julkaisi maaliskuussa 2013 viidennen pitkäsoittonsa Silitä vielä -lauluja lemmen vuoristoradalta. Aikuisen naisen seksuaalisuus, siinäpä tabu vielä tänäkin päivänä -uskaltaa, haluta, kaivata, antaa ja saada! Silitä vielä cd:n laulujen sanat ovat runoilija Sirpa Hännisen kirjoista Sylin tarpeessa ja Himon siunaama. Sävellykset ovat Leena Pyylammin. Leenan sanoin: Runot ja nämä laulut ovat antaneet minulle iloa, lämpöä ja vapautta paitsi seksuaaliseen ajatusmaailmaani myös rakkauteen ja ihmisyyteen laajemmin. "Jaettaessa hellyys vain lisääntyy." Levyn myötä haluan jakaa tätä riemua, iloa, tuskaa ja lohdutusta muillekin.

Levystä voi kuunnella näytteitä http://www.leenapyylampi.net/mp3/index.htm

"Vuoden 2013 myönteisesti eroottisin tuotanto." Mikael Wiik, Radio Helsinki

Soitto soikoon vuonna 2014!

 Soivaa vuotta on menty jo yhden konsertin verran ja toinen kurkistelee jo nurkan takaa. Suomalaisen laulumusiikin konsertti oli juuri niin muistoja ja tunteita herättävä, kuin se vaan voi olla. Konsertin ohjelman kokoaminen on aina muusikoille ristivetoinen paikka. Tehdäänkö teemakonsertti, aikakausikonsertti, yhden säveltäjän konsertti, maantieteellinen teema, musiikin säveltämisvuoden mukaan kronologinen vai henkilökohtainen suosikkilista. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain häjyylyä ja jotain sinistä. Seuraava konsertti asettuu ehkä parhaiten tuohon viimeiseen kategoriaan. Boismortier'n musiikki on vanhaa, alttoviululta ja klarinetilta lainataan Kegelstatt -trio oboelle ja sellolle, omia suosikkeja ovat Piazzollan kappaleet, uusia teoksia yhtyeelle ovat An die Musik Schubertilta ja Bizet'n lastenmusiikkiteos. Toivo Kuulan Eteläpohjalaisissa kansanlauluissa voi kuulla hevosen kavioiden kopseen ja jotain siniseen hetkeen sopivaa on varattu vielä yllätykseksi kuulijoille.

Akustisen musiikin vuosi Keski-Suomessa vaikuttaa todella lupaavalta. Jyväskylä Sinfoniaa luotsaavat uudet voimat, jotka tuovat tullessaan taas erikuuloisia kokonaisuuksia. Teatteriin mahtuva yleisömäärä on rajallinen eikä konserttien uusintoja Jyväskylässä usein kuulla, kun ei ole tiloja moiselle toiminnalle. Tiukan talouden aikana pitäisi pystyä omarahoitusosuuden kasvattamiseen kaikessa toiminnassa, siis myymään enemmän lippuja. Vaikea yhtälö ratkaistavaksi, vaikka olisi vähän paremmin opiskellut matikkaa, kuin tällainen poloinen muusikko.

Palokan Pelimannitalon kulttuuritarjonta on monipuolista. Kansanmusiikkia ja monenlaista muuta mukavaa on tulossa pitkin vuotta. Kuorot, Ilmavoimen Soittokunta, seurakunnan musiikkityön tarjonta ja musiikkioppilaitosten oppilaskonsertit kantavat oman merkittävän osansa maakunnan musiikkielämään. Ja monia muita esittävän taiteen elämyksiin tarjoajia alueelta löytyy.

Nikolainsalin Soiva Keski-Suomi -konserttisarja on keskisuomalaisten ammattimuusikoiden akustisen musiikin sarja. Kaunis sali, hyvä flyygeli, tunnelmallinen väliaikakahvittelu ja hienot muusikot kukin omanlaisensa musiikin kera lupaavat yleisölle hienoja hetkiä kerran kuukaudessa Nikolaisalissa ja pari kertaa Pelimannitalolla kevään aikana. Konserttien uusintoja soitetaan lisäksi Keuruulla, Virroilla ja Orivedellä.

Kuntosalitreeniä kolme kertaa viikossa on kuntoa ylläpitävä määrä. Neljäs treenikertaa viikossa on vasta se, joka kohottaa kuntoa. Lisäksi täytyy huolehtia siitä, että harjoitusohjelma on vaihteleva ja kuormittaa eri lihaksia ja että aerobisen ja anaerobisen harjoittelun vuorottelu toteutuu. Samalla logiikalla: käy ainakin kolmessa konsertissa viikossa. Valitse erityylisiä konsertteja eri paikoissa. Johan alkaa kulttuurikuntosi nousta ja syksyllä ehdit jo neljään konserttiin viikossa!

Marian mietteitä

 

Oli hyvin iloinen saadessani kutsun tulla soittamaan Soiva Keski-Suomi konserttisarjaan. Heti alusta pitäen minulle oli selvää, että haluan konserttini olevan mieliinpainuva, pirteä ja hyvää tuulta tuottava.

                      Minulla oli suuriakin suunnitelmia takataskussani konsertissa soitettavista kappaleista. Ohjelmiston kokoamista varjosti kuitenkin suuresti käsivaivani, joista olen kärsinyt jo vuosia. Jouduin surullisin mielin luopumaan osasta suunnittelemiani kappaleita - käteni eivät olisi kestäneet niiden vaatimaa harjoittelun määrää. Mutta kun toisia ovia sulkeutuu, toisia aukeaa: konserttini rungoksi löytyi kuin itsestään monta minulle hyvin tärkeää ja rakasta kappaletta, joiden harjoittelu yksistäänkin on tuottanut minulle paljon iloa.            Halusin konserttini esittelevän kanteleen monia kasvoja. Tästä syystä konsertti alkaa vakavammalla Marttisen Fuugalla, joka rauhaisalla olemuksellaan päästää kanteleen tummemmat sävyt oikeuksiinsa. Myös fuugan moniääninen luonne tekee kanteleelle oikeutta, joskin asettaa haasteita soittajalle kanteleen pitkän jälkikaiun vuoksi.

                      Konsertin ensimmäisen puoliskon loppuun halusin valita jotain herkkää ja lyyristä, joten Madetojan Nocturne sopi paikalleen kuin nenä päähän. Herkkyydessään ja hienovaraisuudessaan Nocturne asettaa minut haasteen eteen, koska koen olevani vahva ja energinen soittaja, eivätkä herkän romanttiset kappaleet ole koskaan olleet suuressa suosiossani. Nocturnessa kuitenkin kanteleen herkimmät sävyt kuuluvat hienosti, ja ilman Nocturnen kaltaista kaunosieluista kuvausta konsertistani puuttuisi jotain oleellista. Toivon onnistuvani tavoittamaan kesäyön sinisen tunnelman myös yleisöni edessä.  

                      Yksi minulle rakkaimmista ja tärkeimmistä konserttini teoksista on Kai Niemisen Yö. Rakastuin Yöhön jo vuosia sitten harjoitellessani sitä Tiina Takkisen opissa. Yöstä löydän paljon kanteleen herkullisimpia sävyjä; huiluääniä, kirkkaita yläsäveliä ja toisaalta myös tummaa bassopuolta Ihailen suuresti tapaa, jolla säveltäjä on onnistunut vangitsemaan valon ja varjon kontrastin. Nautin teoksen vaihtelevista tunnelmista, mutta ehdottomasti omimmillani tunnen olevani iltaruskoa ja toisaalta myrskyä kuvaavissa osissa. Haasteen paikka minulle onkin ollut löytää herkistä paikoista kauneimmat, valoisimmat, kirkkaimmat ja pehmeimmät sävyt.

                      Opiskeluaikoinani ihastuin uuteen kantelemusiikkiin, ja onnekseni sitä onkin tarjolla paljon kanteleen ollessa verrattain uusi soitin muiden klassisten soittimien kastissa. Tästä syystä konserttini ohjelmaan valikoitui melko uusia teoksia. Myös suomalaisuus ja keski-suomalaisuus ovat konserttini tärkeitä teemoja.

                      Konserttini suomalaisen luonteen vuoksi päätin ottaa ohjelmistoon mukaan myös Keski-Suomen kannelta. Olen ilokseni päässyt tutustumaan tämän kanteleperheeseen kuuluvan hienon soittimen luonteeseen vasta viime aikoina. Kiitos tästä kuuluu Kari Dahlblomille, jonka olen saanut oppi-isäkseni kansanmusiikin jalossa lajissa. Minusta on hyvin hauska ajatus istuttaa kokonaisuudeltaan melko modernin konsertin keskelle vanhaa kansanmusiikkia. Tästä pääseekin syntymään hauska kontrasti keski-suomalaisen vanhan ja uuden musiikin välille. Tämä esille tuleva kontrasti antaakin taas aihetta ihmetellä kanteleen monia kasvoja; konsertissa on nähtävissä kaksi eri soitinta, mutta kuitenkin yksi ja sama. Kantele taipuu moneen.

                      Konsertin toisen puoliskon alkuun valitsin Jalavan Cappriccion. En ollut soittanut teosta koskaan aiemmin - tosin olin kyllä kuullut sitä soitettavan - ja ihastuin kappaleeseen oikopäätä. Se on niin pirskahtelevan iloinen ja svengaava, että tulen siitä aina hyvälle tuulelle! Minusta se sopii konserttiini paremmin kuin hyvin, koska se on kappaleistani ainoa soinniltaan hyvin kuiva. Cappriccio johdattelee konserttia mukavasti vilkaampaan suuntaan ennen keski-suomalaisen kanteleen osuutta. 

                      Yksi konserttini kulmakivistä on Kostiaisen Imroglio Se on hyvin leikkisä ja kujeileva teos. Nautin Imbroglion soittamisesta, koska koen saavani päästää siinä valloilleen kaiken energiani ja elämäiloni! Leikkisyydellä ja tanssillisuudella on kuitenkin haasteellinen kääntöpuolensa. Kun soitin Imbroglioa ensimmäistä kertaa vuosia sitten, tein valtavasti töitä vaikeiden teknisten paikkojen kanssa löytääkseni niihin tarvittavaa rentoutta ja keveyttä. Kun tätä konserttia varten otin kappaleen uudestaan esille, huomasin ilokseni, että tehty työ kantoi nyt hedelmää. Olenkin nyt pässyt nauttimaan sen hauskoista teeman muunnelmista aivan eri tasolla kuin aiemmin. Imbroglio herättää minussa paljon mielikuvia ja sen vuoksi se on virkistävä ja iloinen teos.

                      Yksi tavoitteistani on, että kuulijat lähtisivät konsertistani hyväntuulisina. Toinen tavoite on katkaista mahdollisimman vähän kieliä! Toivon, että soittoni ilo ja rakkauteni soittimeeni välittyvät myös kuulijoille ja saamme yhdessä mukavan hetken ihanan, energisen, herkän, kauniin, räiskyvän, iloisen ja kaihoisan musiikin parissa. 

Maria... :)

                       

Syksyn sydämessä- kantelekonsertti.

Tuskin maltan odottaa ensi viikon sunnuntaita. Siis 3.11 klo 15.00 kuullaan Jyväskylän Nikolainsalissa hieno ohjelma kantelemusiikkia! Resitaalikonsertti konserttikanteleella onkin sellaista herkkua, että nyt kannattaa tulla kauempaakin. Maria Ojanperä konsertoi esittäen monipuolisen soolo-ohjelman. Klassisen musiikin lisäksi ohjelmassa kuullaan myös Saarijärven kanteleita kansansävelmien tahtiin, kun Marian mukaan astuu soittamaan Kari Dahlblom. Konsertin ohjelma kuuluu näin:

1. Tauno Marttinen: Fuuga
2. Kai Nieminen: Yö:
Iltarusko...
Sade
Myrsky
Idylli
Aamurusko
3. Leevi Madetoja: Nocturne, Op.21 No 3
-- väliaika --
4. Lasse Jalava: Capriccio kanteleelle
5. Kansansävelmiä saarijärven kanteleilla, Maria Ojanperä ja Kari Dahlblom:
- Pihti-Aakun valssi
- Ilmari Viitasen masurkka
- Valssi Kannonkoskelta
- Liettualainen sävelmä
- Hienohelma
- Retu-Rankan polkka
- Tursapolka
6. Pekka Kostiainen: Imbroglio

Etsinpä hieman tietoa säveltäjistä ja kysyin Marialta millä tavoin hän hieman luonnehtisi soittamiaan kappaleita. Tässä siis pieni verbaalinen maistiainen ensi viikon sunnuntain konsertin klassisesta osuudesta.

Tauno Marttinen (1912-2008), tuo Hämeenlinnan shamaaniksi kutsuttu mies onkin ollut tuottelias säveltäjä. Tuotannossa on 750 teosta, joista tunnetaan ja on esitetty noin viidesosa. Musiikkia leimaavat mystiset aiheet ja rapsodinen ja maalauksellinen ilmaisutapa, sekä mielikuvituksekkuus. Kaveri on palkittu Pro Finlandia- mitalillakin. Mielenkiintoista on myös, että Hollannista löytyy levytyksiä ja nuottijulkaisuja tehnyt Tauno Marttinen-seura, jonka perustaja on myös koonnut Marttisen teosluettelon. Marian konsertissa soittama Tauno Marttisen Fuuga on tunnelmaltaan lämmin, perinteinen fuuga uusilla mausteilla. Kappale sopii upeasti kanteleelle ja tuo hienosti esiin kanteleen jälkikaikuisen luonteen.

Kai Nieminen (1953) on Jyväskyläläinen säveltäjä ja kitaristi, jonka musiikki saa usein inspiraationsa ulkomusiikillisista aiheista, joihin teosten otsikot sitten viittaavat. Niemisen laajasta teosluettelosta löytyy paljon musiikkia yöhön ja hiljaisuuteen liittyvistä hetkistä. Maria Ojanperä soittaa Niemisen sarjan Yö, jossa on osat
Iltarusko...
Sade
Myrsky
Idylli

Maria kertoo Yöstä seuraavasti: Niemisen Yö on moderni teos, joka vaihtelee yön tavoin tunnelmasta toiseen. Teoksessa leikitellään dissonanssin ja konsonanssin vaihteluilla ja käytetään upeasti hyväksi kanteleen eri sävyjä ja efektiääniä. Yössä tulee nautittavasti esille yön ja päivän taistelu aamun tunteina.

Leevi Madetojan (1887-1947) elämällä oli dramaattinen alku ja loppu. Köyhän kodin lapsi ei koskaan ehtinyt tavata merimiesisäänsä, joka kuoli Amerikassa. Elämän loppupuolta varjosti alkoholismi. Hänen musiikissaan sanotaan yhdistyvän suomalainen syvämietteisyys ranskalaiseen kuulauteen ja soinnin hienostuneisuuteen. Ja todellakin, hänen sointimaailmansa surumielisyys, syvällisyys ja kauneus lumoavat. Ehkä ne kertovat omaa kieltään siitä miten herkkä ihminen näki elämän kauneuden ja sen surun. Konsertissa kuultava Nocturne op.21 no3 on Marian mukaan herkkä kuvaus, joka tuo mieleen syyskesän yön salaperäisen tunnelman. Teoksen yleissävy on lyyrinen ja kaunis.

Lasse Jalavan (1951) tuotantoon kuuluu pääosin orkesteri- ja jousiorkesteriteoksia, mutta myös kamarimusiikkia ja soolokappaleita muun muassa kanteleelle. Jalava on ollut kiinnostunut itämaisesta, erityisesti arabialaisesta musiikista. Hän on soittanut eri kokoonpanoissa popmusiikkia, bluesia ja eri maiden kansanmusiikkia. Eipä siis ihme, että konsertissa kuultava Jalavan Cappriccio on svengaava, leikkisä iloittelu. Se on konsertin aiempiin teoksiin nähden soinniltaan kuiva ja on Marian mukaan kuulijaystävällinen kappale, joka laittaa jalan vipattamaan!

Jyväskyläläinen Pekka Kostiainen (1944) on tehnyt merkittävän uran säveltäjänä, kuoronjohtajana ja musiikkitieteenlaitoksen lehtorina. Hänellä on laaja tuotanto kuoro- orkesteri-, näyttämö- , kamarimusiikki- ja sooloteoksia. Maria kertoo teoksesta Imbroglio seuraavaa: Se on mestariteos, joka rakentuu yhden teeman ympärille. Se sopii kanteleelle kuin nenä päähän! Imbroglio kujeilee erikoisilla sointivalinnoilla ja dissonansseilla. Se vaihtelee tunnelmiltaan herkästä ja kevyestä voimakkaan mahtipontiseen. Mielenkiintoinen kuunneltava, joka tarjoilee kuulijan eteen upean kattauksen kanteleen monipuolisuutta.

Nopea katse olan yli.

Soiva Keski-Suomi- konserttisarjan kahden konsertin jälkeen voi iloisena todeta, että nyt ollaan luomassa Keski-Suomeen jotain sellaista, mikä täältä on pitkään hieman puuttunut: aktiivinen ja säännöllinen kamarimusiikki- ja resitaalisarja paikallisin voimin. Sarjaa tuottaa Nuorjyvän osuuskunta yhteistyössä Sipisen pitopalvelun kanssa.
Saimme Nikolainsalin hienon historiallisen miljöön konserttipaikaksi. Sali sopii kokonsa ja akustiikkansa puolesta tällaisen musiikin esityspaikaksi loistavasti. Salin kauneus tuo tilaisuuksiin oman estetiikkansa.

Keski-Suomessa on upeita muusikoita, eikä yksi kausi riitä esittelemään heitä kaikkia. Niinpä sarjasta on ilman muuta tarkoitus tehdä pysyvä osa keskisuomalaista musiikkielämää. Tarkoitus on myös laajentaa tietoutta ja konsertteja sarjasta koko maakuntaan.

Olli Hirvanen piti upean ja vahvatunnelmaisen kitararesitaalin Nikolainsalissa 1.9. jossa hiljentynyt yleisö lopuksi aivan räjähti suosionosoituksiin.
Ollin encore löytyy seuraavasta linkistä
https://www.facebook.com/photo.php?v=191817667657980&set=vb.186010898238657&type=2&theater

Volver!- yhtyeen konsertissa 6.10. kuultiin mm. Astor Piazzollaa ja Carlos Gardelia. Yhtye sovittaa usein kappaleet omalle kokoonpanolleen sopiviksi. Veikkaanpa, ettei esimerkiksi tällaista sovitusta Mecanon Hijo de la lunasta tule missään ihan äkkiä vastaan:

http://www.youtube.com/watch?v=aAEFqoOQ4II

Arvelen myös, että aika harvoin  konsertit päättyvät yksin Libertangoa sahaavan sellistin hiljentämiseen sanoilla: Lopeta jo. Onneksi yleisökin nauroi oikeassa paikassa!





Pysykäähän kanavalla! :)